Welcome to Future Dialog

Community engagement. Simplified.

Demo of our solution.

By answering the questions below.
Meeldetuletus! NATURA taotlusvoor on avatud
Meeldetuletus! NATURA taotlusvoor on avatud
	
		https://ajaleht.laaneranna.ee/2019/04/17/meeldetuletus-natura-taotlusvoor-on-avatud/	
				
				Kertu KekkSA Erametsakeskus kommunikatsioonijuht
Metsaomanikud saavad kuni 22. aprillini küsida Erametsakeskusest Natura hüvitist looduskaitseliste piirangute eest erametsas. Kokku makstakse hüvitisteks 4,39 miljonit eurot.
Natura hüvitist saavad küsida metsaomanikud, kelle mets asub sihtkaitsevööndis või Natura 2000 võrgustiku alal piiranguvööndis või projekteeritaval alal. Hüvitise määr rangema kaitserežiimiga sihtkaitsevööndi aladel on 110 eurot/ha, väiksemate piirangute korral (Natura piiranguvööndis ja projekteeritaval alal) kuni 60 eurot/ha. Hüvitis makstakse välja järgmise aasta kevadel.
Erametsakeskuse toetuste üksuse juhi Maris Tõnuri sõnul küsis eelmise aasta voorus hüvitist 5013 metsaomanikku. Positiivse otsuse saanud taotlejatele peaks hüvitis tänaseks ka pangakontole laekunud olema.
Elektroonilise taotluse esitamiseks kulub üldjuhul vaid mõni minut. „Eelmisel aastal sai üks ka varasemalt hüvitist küsinud metsaomanik taotluse esitatud lausa 24 sekundiga,“ julgustas Tõnuri metsaomanikke taotluse esitamist ette võtma.
Erametsakeskus võtab Natura hüvitise taotlusi vastu 22. aprillini. Taotluse esitamiseks tuleb ID-kaardi, mobiil-ID või pangalingi kaudu sisse logida e-PRIA portaali.
Hüvitise taotlemise tingimuste kohta leiab infot erametsaportaalist NATURA lehelt.
Taotluse täitmisel on metsaomanikele abiks metsaühistud üle Eesti. Ühistute vastuvõtuajad ja kontaktid leiab SIIT.
SA Erametsakeskus on riigi sihtasutus, mille ülesanneteks on erametsanduse toetamine ja arendamine.

Päise pilt: Pixabay.com
The mobile microscopy unit uses the phone's camera to visualize and measure the length of single-molecule DNA strands.
The mobile microscopy unit uses the phone's camera to visualize and measure the length of single-molecule DNA strands.

In this sentence, measure means to:
Turskan tilanne Itämerellä on katastrofaalinen – "Pohjassa ui nääntyneitä zombikaloja, joissa on vain pää ja ruoto"
Turskan tilanne Itämerellä on katastrofaalinen – "Pohjassa ui nääntyneitä zombikaloja, joissa on vain pää ja ruoto"
	
		https://yle.fi/uutiset/3-10736091?origin=rss	
				
				Itämeren turskakannat ovat huvenneet lähelle sukupuuttoa, kertovat ympäristöjärjestöt. Järjestöt ovat lähettäneet EU:n kalastusministereille kirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa vaaditaan turskan kalastuksen lopettamista Itämeren alueella välittömästi.Turskan oloja kurjistavat monet tekijät, joista kaikista ei ole täsmällistä tutkimustietoa. Turskat kärsivät maksasairauksista. Kalojen on myös vaikea löytää ravintoa, joten ne kärsivät aliravitsemuksesta.Olennaisin tekijä kuitenkin on ylikalastus. Vaikka kalastusmääriä on supistettu huomattavasti, nykyinen kanta ei kestä tätäkään rasitusta.Eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen komissiolle lähettämässä kirjeessä todetaan, että turskan tilanne saattaa pysyä kriittisenä, vaikka kalastusta ei olisi lainkaan.Järjestöjen mukaan ainoa keino, millä ihminen voi vaikuttaa turskan tilanteeseen on kalastuksen lopettaminen. Kun tanskalainen tutkimusalus teki tutkimusta Itämerellä viime talvena, se sai saaliikseen enemmän roskia kuin turskaa.Aftonbladet-lehti (siirryt toiseen palveluun) on haastatellut Coalition Clean Baltic -järjestön kalastuspolitiikasta vastaavaa Nils Höglundia. Hän kertoo sukeltajien joutuneen katsomaan kammottavaa näkyä.– Turskat uivat pohjassa ympäriinsä ja etsivät ruokaa, mutta eivät kasva. Ne turskat, joita näimme, eivät edes muistuta turskaa. Niillä on suuri pää, mutta muu osa kalan ruumiista on täysin näivettynyt ravinnonpuutteen takia.Tutkijat ovat varustaneet "zombiturskia" merkeillä voidakseen tutkia niiden ongelmien syitä. Tutkimus ei kuitenkaan ole onnistunut, koska kaikki merkityt turskat ovat kuolleet runsaan vuoden kuluessa merkinnästä, kertoo Höglund.Höglundin mukaan Itämeren ekosysteemi on epätasapainossa. Jäljellä olevia turskia pyydetään aivan alimittaisina, joten pyydyksiin jääviä heitellään heitellään takaisin mereen. Eloon jäävät kalat ovat stressaantuneita.Ympäristöjärjestöt muistuttavat (siirryt toiseen palveluun), että EU on sitoutunut lopettamaan ylikalastuksen ensi vuoden loppuun mennessä. Ylikalastusongelma on pahin Välimerellä ja Mustallamerellä, mutta turskan tilanne osoittaa, ettei Itämerenkään kalastus ole kestävää.Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta vuoden loppuun. Syyskussa tehdään päätös EU:n ensi vuoden kalastuskiintiöistä. Suomen on pidettävä huoli, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja niistä pidetään kiinni järjestöt vaativat.Turskan merkitys on Suomen aluevesillä vähäinen. Suomen vedet ovat liian vähäsuolaisia, jotta turska lisääntyisi näillä vesillä.Turskatilanteen erikoisuus on kuitenkin Ahvenanmerellä vielä elävä pieni populaatio, joka nauttii edellisen suolapulssin annista, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Tapani Veistola. Ahvenanmeren turskat ovat oikein hyvinvoivia, mutta niiden yksilömäärä on niin pieni, ettei se muuta Itämeren koko kuvaa.Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!
Lihulas alustab teist aastat noorte kümnevõistlus
Lihulas alustab teist aastat noorte kümnevõistlus
	
		https://ajaleht.laaneranna.ee/2019/04/09/lihulas-alustab-teist-aastat-noorte-kumnevoistlus/	
				
				Jaanus GetreuTreener
Veidi vähem, kui kolme nädala pärast, 29. aprillil alustab Lihulas teist aastat järjest noortele kergejõustiklastele mõeldud kümnevõistlus. Lääneranna valla koolide spordilastele mõeldud üritus peaks esmaspäeviti Lihula staadionile kokku tooma hulgaliselt noori. 
Eelmisel aastal võttis esimesest kümnevõistlusest osa 42 võistlejat. Nagu igas mitmevõistluses oli siingi eneseületusi ja ka katkestamisi – tulemuse sai lõpuks kirja 30 sportlast.
Mis noorte kümnevõistlus täpselt on?
Viiel järjestikulisel esmaspäeval tulevad noored staadionile, et võtta mõõtu kahel erineval kergejõustikualal. Kokku on kavas kümme erinevat ala kiirjooksudest-keskmaajooksuni, hüpetest tõugete-heideteni. Noorematel kavas näiteks kettaheite asemel pulgaheide.
Arvesse läheb kümnest alast kaheksa parimat, mis tähendab, et lõpptulemuse saamiseks peab kirja saama vähemalt kaheksa ala. Korraldajatena oleme arvestanud kaugemal paiknevate koolide, teiste huvialaringide ja trennidega. Võistlus toimub esmaspäeviti 29. aprillist – 27. maini kell 14-18, selles ajavahemikus tuleb leida sobiv aeg, mil kohtunike ees oma alad sooritada. Võistlus kulmineerub autasustamisega Lastekaitsepäeval toimuva Lõuna-Läänemaa Jalgpalliklubi jalgpalliturniiriga, mis esmakordselt 12-aastase ajaloo jooksul toimub Metsküla Algkooli jalgpalliväljakul. Noorte auhinnalaua aitavad katta mitmed kohalikud noorte sporti armastavad ettevõtted.
Kümnevõistluse arvestust peetakse kuues erinevas vanuseklassis, kus noorimad on 7-8-aastased ning vanimad 17-18-aastased. Tüdrukud ja poisid võistlevad eraldi arvestuses, Lääneranna valla õpilased võistlevad omavahel. Tulemuste arvestamisel on abiks väga eriline tabel. Noorte punktid seame ritta mitte kohtade järgi, vaid just tulemustes sisaldavate numbrite järgi. Nii nagu päris võistluses ja päris kümnevõistluses. See toob ka välja iga võistleja tugevamad ja ka nõrgemad alad. Punktid seame ritta kunagise Lihula Gümnaasiumi ja Virtsu Kooli kehalise kasvatuse õpetaja ja kergejõustikutreeneri Eha Aare koostatud punktitabeli järgi. See on just allakirjutanule väga südamelähedane, sest õpetaja Aare oli esimene kergejõustikutreener ka mulle. 35 aastat tagasi välja töötatud punktitabel on kindlasti õige reastamaks spordivõistlustel ka praegusi lapsi. Eha Aare oli kunagi väga hea kaugushüppaja. Näiteks Lõuna-Läänemaa kõigi aegade edetabelis hoiab ta tulemusega 5.04 neljandat kohta.
Noorte kümnevõistlus ootab palju kaasalööjaid, igast Lääneranna valla koolist. Hea õpetaja, too oma sportlased võistlema.
Kui võistlus tundub huvitav ka Läänemaa koolide treeneritele, oleme selle üle rõõmsad. Kindlasti rahuldame kõigi võistlemissoovi.
Mursut kiipeävät ilmastonmuutoksen takia kalliolle ja syöksyvät kuolemaan – pakenevatko ne jääkarhuja vai onko syynä heikko näkö?
Mursut kiipeävät ilmastonmuutoksen takia kalliolle ja syöksyvät kuolemaan – pakenevatko ne jääkarhuja vai onko syynä heikko näkö?
	
		https://yle.fi/uutiset/3-10731721?origin=rss	
				
				Suuri joukko mursuja saapuu joka vuosi tietylle rannalle Venäjällä lepäämään. Nyt näiden mursujen käyttäytyminen on herättänyt kansainvälistä huomiota (siirryt toiseen palveluun).Aiemmin ne kokoontuivat jääkentille. Ilmastonmuutoksen takia merialueen jäätiköt ovat kuitenkin kutistuneet ja mursut ovat entistä ahtaammalla tuossa rannan kokoontumispaikassaan.Jotkut mursuista etsivät väljempää tilaa ja alkavat sen takia kiivetä 80 metrin korkeudessa olevalle vuorenrinteen tasanteelle.Ongelmana on vain se, että mursut eivät osaa laskeutua turvallisesti alas ja sen takia kielekkeellä olo päättyy monesti putoamiseen ja varmaan kuolemaan. Netflixin Our Planet -luontodokumentissa näytetään pysäyttävä jakso mursuista. Katso video tästä linkistä: Netflixin Our Planet -luontodokumentti (siirryt toiseen palveluun) Vajaan kilometrin matkalta dokumentin kuvausryhmä löysi arviolta 200–300 kuollutta mursua.Kuuluisan luontodokumentaristi David Attenboroughin Netflixille tekemän Our Planet -sarjan Frozen Worlds -jaksossa mursujen käytöksen syyksi kerrotaan jäätiköiden katoaminen ja mursujen heikko näkö maalla. Attenboroughin kertoman mukaan jopa 100 000 mursua kerääntyisi samoille rannoille, koska niiden luontaiset oleskelujäätiköt ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.Mursujen tuhovideota on myös arvosteltu muun muassa luontopornoksi ja ilmastoahdistuksen lietsonnaksi. Daily Mailin artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) tutkijat arvioivat mursujen käytöksen syyksi uhkaavat jääkarhut. Mursujen siirryttyä yhä enemmän oleskelemaan maalle, ne häiriintyvät Daily Mailin haastattelemien tutkijoiden mukaan paitsi jääkarhuista myös uteliaista ihmisistä ja lentokoneiden melusta.Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi!
Vohloisten ranta-asemakaava, nähtävillä 4.4.-8.5.2019
Ranta-asemakaava käsittää Lohjan Vohloisissa kiinteistöt Vohloisten kartano 444-460-1-1, Vohloisten ranta 444-460-1-244 ja Saarikko 444-460-1-225. Ranta-asemakaavan alue suunnitellaan pääosin loma- ja matkailukäyttöön voimassa olevan osayleiskaavan sekä alueelle aiemmin laaditun ja kumotun ranta-asemakaavan pääosin osoittamien suuntaviivojen mukaisesti. Kumottuun ranta-asema-kaavaan nähden rannan tuntumaan sijoittuvan rakentamisen painopistettä siirretään olemassa olevien rakennusten viereen. Ranta-asemakaavan tavoitteissa on mahdollistaa alueelle ympärivuotista yhteisrantaista loma-asumista ja sitä tukevia vapaa-ajan palveluita.

Ranta-asemakaavaa laativa konsultti:
Pertti Hartikainen, Karttaako Oy | p. 09-1481943, 0400-425390 | phartikainen(at)kolumbus.fi 

Yleiskaavoittaja: Teija Liuska-Eloranta | teija.liuska-eloranta(at)lohja.fi | p. 044 374 4418

Ehdotusvaihe
Vetovoimalautakunta päätti 20.3.2019 § 47 asettaa Vohloisten ranta-asemakaavan ehdotuksen julkisesti nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti.

Ranta-asemakaavan ehdotusvaiheen aineisto pidetään nähtävillä 4.4.- 8.5.2019 kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa viraston aukioloaikoina, os. Karstuntie 4, Lohja sekä kaupungin verkkosivulla lohja.fi/kaavoitus.
Muistutukset tulee lähettää nähtävilläoloaikana osoitteeseen: kaavapalaute(at)lohja.fi tai Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus PL 71, 08101 Lohja.

Lisätiedot: Karttaako Oy/Pertti Hartikainen, puh. 0400 425390, phartikainen(at)kolumbus.fi tai yleiskaavoittaja Teija Liuska-Eloranta, puh. 044 374 4418, teija.liuska-eloranta(at)lohja.fi

Kuulutus 3.4.2019
Kaavakartta ja –määräykset 24.9.2018
Kaavaselostus 24.9.2018, täyd. 26.2.2019
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2018
Valmisteluvaiheen lausunnot
Yhteenveto ja vastineet lausuntoihin 24.9.2018
Yhteenveto ja vastineet mielipiteisiin 24.9.2018

Valmisteluvaihe
Ranta-asemakaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidetään MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 16.3.-16.4.2018 kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.lohja.fi/kaavoitus.

Kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa koskeva palaute tulee lähettää 16.4.2018 mennessä kaavan laativalle konsultille osoitteeseen phartikainen@kolumbus.fi tai Karttaako Oy, Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki.

Lisätiedot: Pertti Hartikainen, 0400-425390, phartikainen@kolumbus.fi.

Kuulutus 15.3.2018
Kaavakartta 12.3.2018
Kaavaselostus 12.3.2018

Aloitusvaihe
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä kokouksessaan 11.5.2017 § 54. Vohloisten ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa ranta-asemakaavan vireilletulosta.

Ranta-asemakaavan Vohloinen osallistumis- ja arvioitisuunnitelma pidetään nähtävillä 31.5.-13.6.2017. Osallisilta pyydetään palautetta nähtävillä olon ajan suunnittelun lähtökohdista, vaikutusten arvioinnista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Kuulutus 31.5.2017
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2017

Selvitykset
Luonto- ja maisemaselvitys 2017
Arkeologinen inventointi 2007
Helperin toimituskartta 1960